maanantai 11. toukokuuta 2020

Miten ja milloin kiinnostuin matkustelusta?

Haluan tässä postauksessa kertoa menneisyydestäni, sekä siitä, miten kiinnostuin matkustelusta.
Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, ja näin aikuisempana arvostan luonnonläheisyyttä ja rauhaa, jossa sain lapsena kasvaa. Omakotitalomme edestä avautuivat pelto- ja metsämaisemat. Kuitenkaan lähimpään isoon kaupunkiin ei ollut kovin pitkä matka bussilla tai autolla.

Lapsuudessani en tosin osannut arvostaa sitä pientä ja tyhjää kylää, liian tutuiksi käyneitä vastaantulijoita tai ylipäätään tekemisen puutetta. Ja vielä vähemmän osasin arvostaa, mitä vanhemmaksi kasvoin.  

Teini-ikäisenä aloin jo todella kaivata isoon kaupunkiin muuttoa. Ainoa asia josta silloin unelmoin, oli Suomesta kokonaan pois muuttaminen. Halusin kokea jotain aivan uutta, mahdollisimman paljon kerralla ja mahdollisimman erilaista elämää, jota siihen asti olin elänyt. Koin olevani lukossa pienessä kylässä, ja koin etten pystyisi tai haluaisi toteuttaa itseäni siellä.

Ylä-asteen loputtua muutin Helsinkiin. Suunnitelmani tuolloin, 16 vuotiaana, olivat seuraavat: kävisin mahdollisimman nopeasti ammattitutkinnon, täyttäisin 18 vuotta, ja muuttaisin heti ulkomaille etsimään töitä ja asumaan sinne pysyvästi.

Tällaiset suunnitelmani olivatkin melkein täysi-ikäistymiseeni asti, kunnes totuus iski vasten kasvojani. En uskaltanut lähteä reissuun yksin. En uskaltanut jättää kaikkea tuttua ja turvallista taakseni ja vain ikään kuin karata.

Olin juuri saanut hyvän työpaikan huonojen kokemusteni jälkeen työelämässä, tutkintoni oli kesken, eikä töitä ollut ulkomailta niin yksinkertaista saada ilman kunnollista kielitaitoa tai kokemusta. Tuntui turvattomalta juuri täysi-ikäistyttyäni lähteä mahdollisesti tyhjänpäälle yksin ja menettää samalla mahdollisuuden opiskella Suomessa tutkintoni loppuun. Päätin vielä jäädä, ja aikuistua hieman. Kerätä rahaa ja hankkia työkokemusta.

Vuodet vierivät nopeasti. Kumppani tuli kuvioihin, ja sain erittäin paljon kaipaamaani kansainvälisyyttä, reissatessamme hänen kanssaan yhdessä, sekä vain olemalla hänen kanssaan yhdessä. Kuulemalla hänen kielensä ja oppimalla hänen kulttuuristaan päivä päivältä enemmän. Muuttaessamme kaupungista toiseen, ei kertaakaan matkakuumeeni noussut sietämättömäksi maisemien vaihtuessa.

Asetuimme Helsinkiin noin pari vuotta sitten. Teimme ja teemme yhä reissun mieheni kotimaahan lähes kuukausittain. Se onnistuu helposti asuessamme aivan laivaterminaalin vieressä, meren läheisyydessä. Myös tätä vapauden elementtiä arvostamme molemmat. Teemme yhdessä reissun noin kaksi kertaa vuodessa kauemmaksi.

Olemme molemmat pyöritelleet ulkomaille muuttoa jo pidemmän aikaa päässämme. Miten se onnistuisi oikeasti? Koen että meitä on vaikeaa saada pois Helsingistä työpaikkojemme ollessa vakituisia, viihtyessämme kuitenkin hyvin kansainvälisessä ympäristössä sekä pystyessämme tekemään reissuja kuitenkin muutaman vuoteen, eestinmatkojen lisäksi.

Vanhemmiten olemme tulleet vaativimmiksi siitä, millaista elämää haluamme elää. Haluammeko karavaanielämää ja pätkätöitä joista ei ole varmuutta, vai haluammeko pitää tukikohtamme Helsingissä, ja reissata tilaisuuden tullen. Olemme tällä hetkellä päätyneet viimeisempään vaihtoehtoon.

Sain itse hiljattain unelmieni työpaikan, joka muutti kokonaiskuvaa enemmän kuin olisin osannut koskaan odottaa. Näin silloin heti pidempien vapaapäiväputkien mahdollisuuden. Pystyisin tekemään lyhempiä reissuja helposti työni ohella, ja tulla silti rahallisesti hyvin toimeen.

Tästä minulle kehkeytyi ajatus soolomatkustamiseen ja tämän blogin pitämiseen, joista molemmista olen haaveillut kauan, mutta asiat eivät ole olleet toteutettavissani aikaisemmin.

Pystyisin vihdoinkin tekemään asioita joita rakastan, useammin. Koen olevani nyt tarpeeksi aikuinen reissaamaan yksin, enkä ole huolissani siitä, mikäli emme pääse vielä vuosiin muuttamaan pysyvästi ulkomaille. Tuleeko sellaista tilannetta koskaan, en tiedä, mutta olen päättänyt alkaa nauttimaan jokaisesta hetkestä ja näkemään maailmaa nyt, kun minulla siihen mahdollisuus on.

Haluan aloittaa yksin reissaamisen helpoista ja turvallisen tuntuisista matkakohteista, ja pikkuhiljaa laajentaa karttaani. Olen siis vielä aloittelija koko hommassa!

Haluan kehittyä kirjoittajana, oppia eri kulttuureista, uskonnoista ja historiasta mahdollisimman paljon, oppia kieliä, laajentaa ruoka- ja viinitietämystäni, oppia luonnosta ja eri eläinlajeista, oppia ihmisistä ja eritoten: oppia paljon lisää itsestäni!

Tervetuloa mukaan matkalleni!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti